JuuJa....

Ajattelin tulla pikaisesti kertomaan, että aamun blogipostaus jää lyhyeksi ja melkein olemattomaksi. Herätyskello, tuo ikuinen vihollinen ja ihan jees kaveri ilmeisesti yritti herättää ajoissa, mutta niin kauan kuin siinä ei ole ulos kimpoavia käsiä, jotka nappaavat peiton ja vie sitä kauas, ja jotka ravistelisi ja heittäisi sängystä pois, se ei ole luotettava.  Nousin tuntia aikomaani myöhemmin ja seuraavaksi saan suunnata lääkäriin antamaan pari putkea verta. Postaus on kuitenkin pakko tehdä ihan vain helmikuun ensimmäisen päivän kunniaksi. Ja jotta voin mainita, että olen ollut viikon ilman suklaata. VIIKON! Nyt on juuri hyvä päivä antaa verta, kun se on oikeasti verta, eikä suklaatatinaa. Kyllä kelpaa. Jos sitten huomenna nousisin ajoissa, kun ei ole pakottavaa tarvetta ehtiä mihinkään. Ciao!! (Syrän)