Sanoinko jossain vaiheessa ettei aamuheräämiseni ole enää niin varmaa, koska Diiva ja Murina eivät aterioi enää sellaiseen aikaan, että olisin pystyssä hyvään aikaan? No, viime yönä nousin jälleen antamaan maidon hieman yli neljä ja suunnittelin, että nousen viideltä. Homma olisi mennyt ihan täysin ohi, mutta puolet yöstä valvottanut Murina piti huolen, ettei unta tarvinnut kaipailla enää syönnin jälkeen. Aluksi hän pälätteli omaa unilauluaan sängyssään, mutta sitten se yltyi huudoksi. Joka herätti Diivankin. Kummallekaan ei enää kelvannut maito ja ikiliikkuja Diiva alkoi harjoitella konttausta. Murina jatkoi huutoa, joten nostin hänet syliin ja lähdin etsimään keittiöstä puuduttavaa korvatippaa. Tipan löysin, mutta en käyttöohjetta. Googlasin homman puhelimeni netillä, ohjeet löytyi mutta ei ikärajaa. Laitoin Murinalle supon helpottamaan oloa ja pian jo maito maistuikin ja uni tuli päälle. Diiva nukahti hetki hiljaisuuden jälkeen.
Siis, Murinalle nousi eilen kuume. Ja hänen sairasyönsä erosi Diivan sairastamisesta sillä, että Diiva nukkui yön ihan rauhassa välillä syöden, Murinan uni on ollut nyt paljon rauhattomampaa ja katkeilevaa. Vahva epäilykseni on korvatulehdus. Ja oli mikä hyvänsä, saatan tällä kertaa sanoa, että arvauskeskuspalvelut jäävät oikeasti käyttämättä. Mieheni todennäköisesti yrittää vielä liputtaa terveyskeskuksen puolesta, mutta jos annan vaihtoehdoksi sen, että mikäli paikasta ei helpotusta anneta ja Murina yrittää valvottaa vielä ensi yönkin, se en ole minä joka valvoo. Aluksi ajattelin, että jos kyseessä ei olekaan korvatulehdus vaan ihan normaali kuumeen aiheuttama levottomuus ja katsoisi tilannetta hetken/ensi yön. Sitten muistin että huomenna on lauantai. Jos huomenna menee yksityiselle, hinta on kalliimpi ja ajatkin voivat olla varattuja. Jos menee arvauskeskukseen, joutuu päivystykseen odottamaan viideksi tunniksi kun ensin hoidetaan kaikki elämäntapasairaslomalaiset, joita viikonloput rasittavat, sitten baaritappelussa tikun sormeensa saaneet ja viimeisenä sitten lapset ja vanhukset, joilla voi oikeasti olla tarve päivystykselle. Anteeksi yleistys ja negatiivinen asenne noita paikkoja kohtaan, mutta olen kokemuksen, en ennakkoluulojen kanssa kerännyt nämä ajatukset. Eivät siis perustu huhu- puheisiin.
Rattoisa perjantaipäivä siis luvassa. Ja luulen että omaan jotain ennustajanlahjoja, nyt on tulossa näky.....mmmmm......*BLING* Jep, näin juuri että 85% mahdollisuudella Uhma sairastaa kuumeen ensi viikolla. Kuume on vasta kierroksensa puolivälissä, eli ei tästä vielä selvitä eikä näin helpolla. On se kuitenkin ystävällinen tyyppi sinänsä, kun antaa viikon hengähdystauot. Reilua.
Uhmalla olikin eilen täydellinen isovelikäytös päällä. Hän jossain vaiheessa iltapäivää sai idean, että haluaa pikkusiskon syliinsä. Niinpä hän sen saikin, mutta pikkusiskolla vain sattui olemaan hieman kiire kääntyä ja pois sylistä, josta ei nähnyt mitään. Murina sen sijaan pysyikin loistavasti paikoillaan ja Uhma silitteli ja suukotteli pientä potilasta. Heitä oli suloista seurata aina siihen asti kun Uhma kyllästyi. Loppuillasta hänen kuitenkin piti taas saada vauva syliinsä ja myös kantaa tätä. Avitin asiassa ja meni hyvin. Myönnän edelleen olevani ylpeä Uhmasta, Duo on kuitenkin ollut talossa jo yli puoli vuotta ja mitään negatiivista osoitusta heitä kohtaan ei Uhma ole tehnyt. Loistavaa. Itse asiassa tosi helppoa. Nyt jälkeenpäin ajatellen voisin jopa väittää, että aivan loistava homma että nuo pennut tulivat niin pienellä ikäerolla ja luonto käytti kroppaani kopiokoneena (jossa tarkkuus kuvanjäljessä muuttuu vain hiukan) kun tuli kaksi yhden sijasta. Tietysti kiroan joka päivä jotain, kun se kovin ja hektisin tilanne alkaa. Murina huutaa ruokaa juuri kun olen pesemässä Diivan persettä ja Uhma käyttää tilanteen hyväksi ja menee tutkimaan laatikoita tai kaappeja, jonne hänellä ei ole mitään asiaa. Tuolloin mieleeni nousee kaikki mahdolliset kirosanat ja niiden ulkomaan vastineet. Mutta, mieleni on paljon positiivisempi kuin oli vaikka nelisen kuukautta sitten. En olisi silloin uskonut, mutta joo, kyllä tää tästä.
Kun nyt olen käsitellyt nämä kotiasiat, aion purkaa jälleen mieltäni yhden "uuden" uutisaiheen kanssa jota olen kironnut koko viikon. Eli, HEVOSENLIHA!!! (Kirjoitan kommenttini sensuroimattomana ja suoraan sydämestä. Pyydän valmiiksi anteeksi jos pahoitan jonkun mielen. Ei sisällä henkilökohtaisuuksia)
On se nyt vittu kun on alettu itkemään siitä, että lihapaketteihin on eksynyt hevosenlihaa. Ymmärrän merkityksen siinä, kun "kuluttajaa johdetaan harhaan" eikä paketti sisällä sitä mitä lapussa lukee. Mutta kyseessä ei ole tautia levittävää lihaa. Eikä sellaista lihaa, minkä joku uskonto kieltäisi. Ymmärtäisin haloon vielä jos naudanlihaan tms. olisi sekoitettu possua ja islamistit nostaisi asiasta meteliä. Tai jos jonkun kasvisruuan mukana olisikin mukana lihaa ja kasvissyöjät suuttuisivat. Mutta hevosenliha ei ole kiellettyä eikä ratsastavien teinityttöjen vakaumus kirkuen "hyyyyiii, hevosenlihaa, en syö" todellakaan kuulu tähän joukkoon. Olen itsekin hevosrakas. Enkä syö metwurstia, jos TIEDÄN että siinä on hevosta. Siksi en lue pakkausselostetta. Olen myös miettinyt tätäkin ajatusmaailmaani, mielestäni possut ja lehmätkin on ybersöpöjä, miksi sitten voin syödä niitä? Niinpä, olen itsekin aika turha jeesustelija.
Ymmärrän joidenkin ärsyyntymisen asiaan, mutta onko se nyt oikeasti niin kamala asia? Jos asiasta ei olisi missään mitään mainintaa, liha olisi onnellisesti syöty ja todennäköisesti vedetty oman tuotoksen mukana vessasta alas. Ilman valituksia. Nyt valitetaan ja surraan ja koetaan henkisiä traumoja asiasta. Ottakaa se asia sen pohjalta, että kallista hevosenlihaa saa nyt kaupan päälle! Jos menisi markettiin ostamaan hevosenfilettä, voisi pienempää kuukausiansiota kuittaava ihminen kuitenkin päätyä siihen possuun.
Ja vedänpä nyt tähän vielä facebookissa leviävän kuvan, jossa tummaihoinen lapsi kätkee kasvonsa, kylkiluut paistaa ja yllä on teksti "voi harmi kun lasagnessa olikin hevosenlihaa". Niin. Niin. En selitä tai kommentoi asiaa enempää. Jokainen ajatelkoon itse.
Ja vielä yksi mielipide, jos en kuitenkaan saanut suututettua kaikkia. Eilisaamuani piristi kovin paljon uutinen, jossa joku vaaleanpunaisessa hattarassa asuva kukkahattutäti oli tehnyt lastensuojeluilmoituksen 17- vuotiaasta poikasesta, jota niin julmasti oli taklattu jääkiekkokaukalossa. Hurraa! Ehkä tämä on ennakkotapaus ja pian poliisit alkavat päivystämään lätkäkaukaloissa jakamassa sakkoja ja nostamassa syytteitä yleisistä pahoinpitelyistä. Jos oikein olen katsonut, niin osalta kaukalopelaajista puuttuu hieman hampaita, voivatko ne alkaa vaatimaan asian aiheuttajilta vahingonkorvauksia? Helvetti, että jotkut ihmiset on idiootteja.
Kiitos, anteeksi ja hyvää perjantaipäivää. Syrän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti