Olet nyt sivulla, jossa kaikki kerrottu on täyttä totta, joka sisältää välillä asiatonta tekstiä ja joka saattaa joskus aiheuttaa likaisen naurun lukijassaan. Kirjoittajan mielenterveys on tällä hetkellä koetuksella, mutta ei kuitenkaan kokonaan menetetty. Kuitenkin, jos tekstien pohjalta aletaan harkita oikeustoimia, voin hankkiutua syyntakeettomaksi. Kuka tahansa tässä talossa käynyt uskoo sen mahdolliseksi. Antoisia lukuhetkiä.

lauantai 23. helmikuuta 2013

Uhkapeliä äidinvaistolla- panoksena yöunet

Niin. Eilen sain heti aamusta varattua paikallisesta Mehiläisestä ajan lastenlääkärille Murinaa varten. Ja olin aivan satavarma korvatulehduksen iskemästä. Aina siihen saakka kunnes huomasin jotain uutta. Hammas. Pieni, valkoinen terävä hammas aiemmin puhjenneen alahampaan vieressä. Pieni ja suloinen valkoinen piikki, jonka ikenen läpi tuleminen ei ole voinut olla mukavaa. Aloin muistella, että Murina piti täsmälleen samanlaista trafiikkia ensimmäistä hammasta edeltäneenä yönä, kuin oli nyt pitänyt. Sanoin oivalluksestani miehelleni ja yksissä tuumin mietimme, josko se nyt ei olisikaan korvatulehdus. Päätin ottaa riskin ja peruutin Mehiläisen ajan ajatellen, että siihen voi olla suurempiakin tarvitsijoita.
Murinan ensimmäisten pidempien päiväunien keskeytyessä huutoon aloin katua peruutusta. Illan tullen soitin Yliopiston Apteekin neuvontaan puuduttavasta korvatipasta, saako sitä antaa alle yksivuotiaalle. Meille kun tuota ainetta ostettiin heti kun se tuli apteekkiin, mutta käyttöohje on sitten tietenkin ehtinyt hävitä. Onneksi ystävällinen asiakaspalvelija osasi kertoa, ettei tipassa ole ikärajaa ja jos on epävarma siitä, kummassa korvassa tulehdus on, voi laittaa huoletta molempiin. Ja aine vaikuttaa, vaikka sitä laittaisi pumpulituppoon ja pienen korvaan, ettei tarvitse pitää kymmentä minuuttia kyljellään.
Murinan nukahtaminen oli hieman äänekkäämpää kuin aiempina iltoina ja olin totaalivarma siitä, että nyt ei yöllä nukuta. Yritin takoa takaraivooni tietoiskun siitä, ettei se sitten ole Murinan vika, jos äiti on peruuttanut lääkäriajan, etten yön pimeitä tunteja valvoessani ääneen kiroile, vaan menen hakkaamaan päätäni talon toiseen päätyyn.
Koska edellisyön unet tosiaan olivat jääneet vähiin, tästä mutsista lähti taju ennen Uhmaa. Olin laittamassa häntä nukkumaan, mutta en voi satavarmuudella sanoa, kumpi nukahti ensin ja poistuiko Uhma sängystään. Itse en ainakaan poistunut, ennen kuin jossain vaiheessa heräsin Uhman kyljenkääntöön. Silloin siirryin omalle patjalleni ajatellen, että jokainen nukuttu minuutti yön valvomista odotellessa on plussaa.
Mutta. Yllätys oli yltiöpositiivinen kun ensimmäisen kerran heräsin ruokkimaan Diivaa yhdeltä ja Murina nukkui tuolloin vielä tuhisten kaikessa rauhassa. Murina söi ensimmäisen kerran vasta puoli neljältä ja Diiva sitten viideltä toisen kerran. Noustessani viiden aikaan Murina vaati santsausta ja Diiva harjoitteli konttaamista selitellen omalla kielellään jotain. Murinan syötyä käänsin Diivan takaisin selälleen antaen tutin samalla. Huone hiljeni ja itse hissuttelin aamukahvinkeittoon ja hyvin levänneenä uuteen aamuun. Yöhän meni paremmin kuin hyvin! Tarvitsisi vain paremmin luottaa omaan äidinvaistoonsa sen enempää murehtimatta. Vaikka kuinka tuntuu, että nyt ollaan väärässä ja se kuuluisa äidinvaisto on pelkkä urbaani legenda, niin kyllä joku aavistus kuitenkin asiasta on. Se vain täytyy päästää pintaan!

Ajattelin nyt mainostaa taas tuota Lidliä. Kävin siellä eilen viikonlopun ruokaostoksilla. Ajattelin taas hieman kirjailla kauppakustannuksia ylös kuukauden aikana ja käydä siis lähes vallan tuossa halvan hinnan kaupassa. Nyt viikon aikana olen säästänyt pelkästään rasvattomassa maidossa viisi euroa. Siis viikossa VIISI euroa. Jo pelkän maidon kanssa. Toistanko itseäni? Kyllä, mutta asia hämmentää edelleen niin paljon, että se on mainitsemisen arvoinen asia. Olen ostanut tämän viikon aikana 17 litraa maitoa. Lidlissä se siis on sen 71senttiä. Muissa kaupoissa päälle euron, jopa Pirkkamaito. Ja maito on täysin kotimaista. Hurraa Lidlille! Vaipat aion kylläkin edelleen hakea sittarista, ihan vain merkkiuskollisuuden takia. En lähde kokeilemaankaan, vuotaako vai kestääkö joku muu merkki kuin Pampers tai Libero.
Sen verran vielä, että olen aiemmmin miettinyt sittarin eduiksi plussapisteet. Kuukaudessa saan tililleni 10-15 euroa. Eli, jo pelkkää halvempaa maitoa ostaessa säästän enemmän kuin saisin plussapaikoissa. Eli yksi teoria hylätään taas. Enkä usko S-ryhmänkään laittavan paremmaksi.

Mitäs muuta sitten vielä... Uhma nyt edelleen haluaa jatkuvasti vauvoja syliinsä. Hän silittelee heitä ja tekee haukka lentää- leikkiä niin että kaksikko nauraa ääneen (haukka lentää oli oma suosikkini ihan lapsena. Toinen lennättää kättään lapsen päällä ja toistaa "haukka lentää, haukka lentää"- mantraa satunnaisen monta kertaa. Lopulta haukka tekee pesän kainaloon. Uhman versio on "hooooo, hooo, hoooo"= haukka lentää ja "trlllitirllllitrlllll"= tekee pesän kainaloon). Ihana isoveli.
Diivalle ei vielä ole tullut hampaita ja arvatkaapa vain, kuinka kovin odotan ensimmäisen puhkeamista. Kulmahampaan kohdalla ien oikeasti pullottaa siihen malliin, että läpi on tulossa. Tosin, tuo hammas joka Murinalla tuli nyt läpi, pilkisti valkeana täplänä jo silloin kun ensimmäinen hammas tuli läpi, eli kolme viikkoa sitten (2.2), eli kaipa Diivakin työstää tuota teräänsä vielä hetken. Hiuksia Diivalla sitten jo onkin lähes enemmän kuin äidillään. Nyt se on kasvanut sen verran, että ennen niin suloinen mohikaanipystytukka ei olekaan enää pystyssä. Snif. Neiti oli kuin äitinsä  aamuisin hiusten sojottaessa joka suuntaan ja keesin matkiessa Vesku Jokisen hiusmallia. Niin söpöä.

Mieleni tekisi kirjoittaa heti perään toinen blogipäivitys urbaaneista monikkolegendoista, mutta en ole ihan varma, antaako kello siihen myöten. (En olekaan vielä ehtinyt toteuttaa kellotonta tai puhelimetonta päivää, nekin päivät on vielä tulossa mutta taidan tarvita henkisen valmistautumisen asiaan....)
Ehkä on parempi jättää homma huomisaamuun. Tai sitä seuraavaan, riippuen nyt mihin aikaan itse jaksan nousta ja miten lapset nukkuu.... Iloista lauantaiaamua! (olihan nyt lauantai???)

1 kommentti: