Onko noi kaikki sun?

Olen nyt niin paljon saanut lukea mitä hauskempia kommentteja kaksosista/kolmosista vierailta ihmisiltä, että tein oikein listan parhaimmista heitoista. Keksin niihin myös takaisin nasevia kommentteja tulevaisuutta varten, jos itse saan kuulla jotain vastaavaa. Täytyy kuitenkin myöntää, että olen itse saanut olla rauhassa huomautuksilta ja kysymyksiltä vieraiden suunnalta. En myöskään varmasti ikinä tulisi näin nasevasti kenellekään vastaamaan, mutta aina on hauska leikitellä ajatuksella. Ja negatiivisen palautteen eliminoimiseksi (sisäinen hemmoteltu prinsessani ei kestä sellaista yhtään!!!) sanon, etten tee tätä pahalla, vaan huumorilla. Ja suosittelen kuitenkin vastaamaan kärsivällisesti tyhmiin/ärsyttäviin kysymyksiin, vaikka kuinka kyllästyttäisi. Paitsi riippuu kysyjän/sanojan asenteesta. Ylimielisille idiooteille saa aina antaa hiukan takaisin...
Enkä olisi saanut tätä aikaiseksi ilman ihania monikkoäitejä ja heidän upeaa faceryhmäänsä, joka on päivieni pelastus. Kollegoista on aina apua, on kyse sitten idiooteista ihmisistä tai vauvan yöheräilystä.


Onko noi kaikki sun?
- Ei, kun mä tykkään keräillä näitä ja ottaa mukaan ku nään kivan näköisen. Mullon kotona hyllyt piukassa näitä.
- Ei, yksi/kaksi kaveria synnytti samaan aikaan mutta ne ei sitten jaksaneetkaan niin lahjoitti lapsensa mulle.
- Mä en ole ihan varma, mutta luulisin että on näillä isäkin jossain.

Siis kaksoset...mä en kyllä jaksaisi!
- Kaksi? Mitä ***tua, niitä piti olla kolme (tai kolmosten tilanteessa neljä), mihin se yksi oikein jäi?
- En mäkään jaksaisi, mutta onneksi mulla on tää Tuutikki auttamassa (taputtele olematonta ihmistä selkään ja katsele hymyillen)

Noiden kanssa on varmaan tosi raskasta?
- En tiedä kun nyt vasta oon ensimmäistä kertaa näiden kanssa, tähän saakka on ollut hoitaja kun oon ollut hieman latautumassa.
- No nyt kun kerran kysyit niin aion jättää yhden tonne parkkipaikalle. Soitakko jonkun hakemaan sen sieltä?
- Ei, kuule, kun kaikki sanoo et siinä se kaksi menee kuin yksikin niin meillä hoidetaan vain yhtä.

Onko nuo luomut?
- Joo, ihan itse kasvatin luomumaatilalla (tai vaikka farmvillessä). Päivisin kävin kastelemassa ja tarkistamassa että kaikki on hyvin.
- Toinen on ja toinen ei, saatiin yksi aikaiseksi normaalilla koiratyylillä ja mentiin sitten lääkäriin että halutaan kopio.
- Ei, ensin oltiin fyysisissä hoidoissa ennen raskautta ja nyt synnytyksen jälkeen käydäänkin henkisissä hoidoissa. Tässä ei ole mitään luomua.

Siinähän se kaksi menee kuin yksikin!
- Ihanaa, juuri sun kaltaista positiivista ihmistä oon etsinyt. Annatko puhelinnumerosi niin soittelen sua aina lapsenvahdiksi kun tulee tarve?
- Sä olet juuri se mitä me tarvitaan. Ehditkö tulee meille ja näyttämään, miten ne kaksi saadaan menemään samalla tavalla kuin yksi?

Mun käy kyllä sua niin sääliksi!
- Miksi ihmeessä? (tämän aion tehdä jos saan vastaavanlaisen kommentin joltain. Teen sen rauhallisesti ja todella onnellisen hymyn kanssa. Ja odotan innolla perusteluja)
- En minäkään sääli miehiä, vaikka niillä on kaksi pallia. Enkä naisia, kun niillä on kaksi tissiä. Kukaan ei varmasti luopuisi toisesta, vaan nauttii molempien olemassaolosta. Niin aion minäkin tehdä (tämä ei sovi kolmosiin ja on muutenkin hiukan huono heitto, mutta menköön nyt).

Siis onko nuo vaan erimunaiset? Meillä on identtiset! (niin hämmästyttävää kuin se onkin, tällainenkin kommentti on olemassa)
- Siis joo, vaikka kuinka tekohetkelläkin yritettiin ja käytettiin vain yhtä munaa, se jotenkin tuplaantui....

Riittääkö maito noille molemmille?
- Kohtuullisesti, mutta kyllä ne välillä joutuu huutamaan aika kauan ennen kuin taas pisara tihkuu.
- Haluatko koettaa?

Synnytitkö normaalisti ?
- Mulla on synnytys dvd:llä, voin lainata sen jos haluat?
- En, siellä oli lääkäri millä skalpelli vaan viuhui ja koko huone oli teurastamon näköinen.
- Kaikki nuo näyttävät ulos tulleen, että ihan normaalisti taisi tapahtua.
- En muista kun olin sen verran huuruissa.

Kyllä teillä varmasti nyt rahaa riittää kun noin monesta sitä saatte.
- Joo ja kun säästetään vielä kierrättämällä, laitetaan yhdelle toisen käytetty vaippa ja toiselle syötetään uudelleen yhden puklut. Tämä on raharikkaiden elämää.
- Sen takia nää vähän tehtiinkin kun on niin kannattava bisnes.

Siinä ainakin taustatyöni mukaan yleisimmät kommentit ja kysymykset. Jos tulee lisää mieleen, kertokaa, myös hyviä vastauksia otetaan vastaan tulevaisuuden varalle.

Kiitos Gizzmolle kehuista kakun suhteen, tunsin onnistuneeni sen teossa. Ehkä vielä joskus saan leipomon jonka nimi on jo aiemmin mainitsemani "Ei tullut homo kaapista vaan piirakka uunista". Jos Uhma ei herää vielä hetkeen, voin liittää kakun ohjeen loppuun. Painotan jo valmiiksi, ettei resepti ole omani vaan löytyy Vauva- lehden numerosta 12/2012 ja on Leena Kurtin blogissa www.pionilaakso.com.

Hieman jännitin eilen aamulla päivän kulkua Uhmankin herätessä jälleen aikaisin ja mieheni lähtiessä koulutukseen ja jääden sinne yöksi. Hyvinhän tuo meni, meillä oli kahviseuraa aamun ajan ja lapset tyytyväisiä. Uhma sai jonkun kiukkukohtauksen ruoka- aikaan. Ratkaisin asian käymällä tupakalla ja sisään palatessani hän oli jälleen iloinen ja sopuinen itsensä ja ruokakin maistui.
Ruokailu ei ollut ihan niin helppo homma kuin luulin, muutaman haarukallisen jälkeen Uhma kippasi mehulasin lattialle. Turvallisuussyistä hänen lasinsa eivät onneksi koskaan ole täynnä, mutta kyllä sitä tuntui riittävän kun konttailin pöydän alla. Uhma parka säikähti niin että alkoi itkeä. Rauhoittelin häntä sanomalla, ettei vahingoille mitään voi. En tosin voi olla varma, itkikö hän mehua, jota ei ehtinyt juomaan vai sitä, että se kaatui. No, sain siivottua sotkun ja jatkoimme. Alle minuutti ja maitolasi oli kipattu pöydälle. Taas tuli itku. Ilmeisesti itku olikin väsymyksen aiheuttamaa tunnekuohuntaa, sillä ruuan jälkeen Uhma halusi keinumaan, eikä ketään varmaan ylläty kun kerron, että hän jälleen nukahti siihen.

Diivalla oli eilen kääntymisyrityksessä todella yritystä. Oli ihan milleistä kiinni, ettei se onnistunut. Jospa sitten tänään? Hänen yrityksensä on niin voimakasta, että vaikka pieni ei pääse vatsalleen, liikkuu hän silti lattialla. Heilautukset ovat niin kovia että hän on viidessä minuutissa ihan eri paikassa kuin mihin hänet laskin. Murina taas ei enää hirveästi selällään viihdy. Lisäksi hän hoksasi, että pystyy käsillään kääntämään itseään niin, ettei joudu koko ajan tuijottamaan samaan suuntaan. Pyörii kuin onnenpyörä. Äidin vauvat kasvavat isoiksi.

Ilta meni nopeasti ja sain kaksoset nukkumaan ilman huutoja. Hiukan epäröin Uhman suunnitelmia siksi aikaa, kun olin antamassa Diivalle ja Murinalle unimaitoa, mutta turhaan. Uhma teki keittiössä suurieleisesti tuttikeittoa. Hän oli kerännyt pieneen kattilaan kymmenkunta tuttia, ottanut vispilän ja sekoitti sitä palatessani kaksosten huoneesta.
Uhman nukkumaanmeno oli hieman sompaamista, muutaman kerran normaalia enemmän sälli nousi ja yritti hiipparoida olohuoneeseen. Aloin miettiä erittäin vahvoja magneetteja patjan sisälle ja niiden vastakappaleita ommeltuna Uhman yöpukuun. Hylkäsin idean kuitenkin uskoen, että lastensuojelulla voisi olla mielipiteensä asiasta. Antaa rampata, kunhan nukkuu yönsä.

Jaha, Uhma heräsi. Laitan ohjeen huomenna, jos ehdin. Tai halukkaat voivat käydä katsomassa sen  oikean tekijänsä sivulta. Lisään tähän taas kuvan eilisestä taidonnäytteestäni, joka meni hiukan.. No, päätelkää kuvasta ja kuvatekstistä.

Klamydian sanoja lainatakseni: "hyi ***ka **ora yök, ja ammattimies piti olla". Valmiit elementit asennettu vinoon ja perustukset valettu miten sattuu. Hyvää joulua.