Myytävänä keittiön tuolit

Niin riemukasta kuin onkin seurata Uhman kehitystä ja pienen lapsen suurta uteliaisuutta, alan hieman kyllästyä sanaan ei. Toki Uhma tekee paljon onnistuneita kokeiluja ja havaintoja. Eilen hän haki keittiön kaapista lautasen, otti leipänsä keittiön pöydältä ja tuli olohuoneeseen syömään sitä. Lautasen päältä. Murukammoinen äiti oli ylpeä.
Uusi vanha kiinnostuksen kohde on keittiön tuolit. Jo kauan Uhma on tiennyt, että keittiön tuolin voi tuoda tiskialtaalle tai muiden keittiön tasojen ääreen ulottuvuutta parantamaan. Mutta nyt hän on keksinyt, että niitä tuoleja voi siirtää ihan mihin vain. Kirjahylly on uusi mielenkiinnon kohde. Monta kertaa päivässä tuo alle metrin mittainen jätkä ottaa päättäväisesti tuolin ja kuljettaa sen eteisen ja olohuoneen valokatkaisijoiden kautta olohuoneen kirjahyllylle, jossa hän sitten voi täydessä valaistuksessa ihailla, mikä kaikki kielletty onkaan hänen käsiensä ulottuvilla. Dvd:t, kirjat, kynät ja moni sellainen asia, joka ei oikeasti kuulu kirjahyllyyn, mutta joka on sinne joutanut turvaan Uhmalta. Kirjahyllyn laatikoston alimmat kahvat on poistettu, mutta nyt yltäessään niihin ylempiin Uhma osaa avata kaikki, kun ylin on auki, saa pienet sormet alemman laatikon väliin ja kiskottua sen auki. Koko maailma on avoinna pienelle, jolla on apunaan tuo maailman paras keksintö, tuoli. Olen siis päättänyt vaihtaa keittiön kalustuksen pirttikalustoon ennen kuin Diiva ja Murina alkavat tämän saman temppuilun. Siihen menee vielä aikaa,  mutta suunnitelmani on valmiina. Toinen vaihtoehto on siirtyä japanilaiseen keittiöön, jossa istuimena toimivat tyynyt ja pöytä on niin matala, että siihen voi astua (joten vaihtoehdoksi jää pirttikalusto).

Murina on ilmeisesti päättänyt päästä mahdollisimman pian isoveljen perään. Reeni vatsalleen kääntymiseen on kova. Onnistuminen tapahtuu heti, kun pieni mies ymmärtää siirtää kätensä pois edestä. Ties vaikka se päivä olisi tänään. Diivakin välillä pyörii kuin väkkärä, mutta enemmän neitiä kiinnostaa hymyily ja keskustelu. Pieni päivänsäde on huvittava vastakohta Murinalle, joka kulmat kurtussa ilme tuimana yrittää päästä vatsalleen. Kun nuo kaksi oppivat liikkumaan, täytyy päättää, pehmustetaanko huone lapsille vai äidille. Siinä vaiheessa äiti tosin saattaa saada henkilökohtaisen kuljetuksen jo valmiiksi pehmeään huoneeseen.

Eräs nimeltämainitsematon nimeltämainitsemattomasta puolueesta on saanut loistavan ahaa- elämyksen ja jakanut tämän ajatusten aarreaittansa koko kansalle: lapsilisät olisi hyvä ottaa pois, niin heikommat eivät lisääntyisi (noin niin kuin tiivistetysti). Joo. Loistava ajatus nimeltämainitsemattomalta sukupuolen edustajalta, jolla ei vissiin ole lasta, ei lammasta. Vain korkea kuukausipalkka niin, että tämä henkilö joutuu tosissaan miettimään, ostaisiko Rolexin kellon vai lähtisikö tulevalla talvilomallaan vaikka Australiaan. Tämä nimeltämainitsematon ihminen on mielestään antanut hyvät perustelut mielipiteelleen, joka ei kuitenkaan edusta hänen edustamaansa nimeltämainitsematonta puoluetta. Hän väittää lapsilisän tukevan alkoholisti- ja huumeperheitä sen sijaan, että lapsi saisi kasvaa rakastetuissa oloissa (ihan näillä sanoilla hän ei mielipidettään esittele, mutta pääsette kuitenkin jyvälle). Ratkaisuna hän siis näkisi poistaa lapsilisät. Voi että, mikä nero! Mitäs jos kuitenkin lähdettäisiin siitä, että ongelmavanhempia seurattaisiin, ohjattaisiin hoitoon ja panostettaisiin elämänlaadun parantamiseen sen sijaan, että ajettaisiin nämä syvemmälle epätoivon kierteeseen? Jokainen perhe kuitenkin tarvitsee rahaa. Tämä nimeltämainitsematon järjen riemuvoitto voisi tulla kuukaudeksi perheemme vieraaksi. Hän näkisi, että jokainen lapsemme kasvaa suunnattomalla rakkaudella, mutta painoa ja hyvinvointia kerryttää myös jollakin tasolla ruoka. Hän voisi ottaa äitiyspäivärahani käyttöönsä ja käydä sen avulla kaupassa kuukauden. Tekisin hänelle kauppalistan, sillä tuo nimeltämainitsematon tuskin tietää mitä ja kuinka paljon lapset syövät. Ai niin, vanhemmatkin saattavat tarvita ruokaa. Ja ruokaa, ei alkoholia. Vaikka meillekin tulee lapsilisää, emme ihme kyllä käytä sitä Alkoon. Voisi olla aikamoinen järkytys tälle nimeltämainitsemattomalle, että lapsilisä tulee ihan hyötyyn. Se, mitä siitä jää, menee tasaisesti jaettuna lasten säästöihin. Joskus enemmän, joskus vähemmän, mutta kukaan ei voi väittää, etteikö se kaikki menisi suoraan lapsiin. (Ja oikeasti, joskus koen itseni Jeesuksen kollegaksi, kun mietin miten saan 1200€ kuukausitulot riittämään 1400€ kauppamenoihin. Oon näppärä, osaisko tämä nimeltämainitsematon keisari Nero samanlaisen tempun??) Idea itsessään on hyvä, voisinkin käydä heittämässä yksityistä postia tälle herrasmiehelle (siis nimeltämainitsemattoman sukupuolen edustajalle), että tervetuloa kylään kuukaudeksi. Tietää sitten hiukan, mistä ensi kerralla puhuu.
Haluan vielä painottaa tämän purkauksen alle, etten halua loukata ketään. Saatan olla kärjistetyn mielipiteeni kanssa väärässäkin, eikä kaikki ole näin mustavalkoista. Tämä kuitenkin on vain oma mielipiteeni, aivan kuten tuolla nimeltämainitsemattomalla on omansa. Ainoa ero on, että en kuulu politiikkaan enkä mihinkään puolueeseen. Sanallani siis ei ole niin suurta merkitystä, tälläkään ei varmasti kiinnitetä iltapäivälehtien huomiota. Minä siis riippumattomana ihmisenä voin rauhassa kirjoittaa mitä haluan, hähhähhäää! Hyvä syy jättää politiikka muille.

Mahtavaa lauantaita, nyt on aika jälleen napata yksi Berocca Boost aamukahvin jälkiruoaksi, niin jaksan juoksennella päivän tuon vallattoman, kohta kaksi vuotta täyttävän sydänten(ja hermojen)sulattajan perässä sekä käydä syvällisiä keskusteluja kahden kolme kuukautisen kanssa. (Alkaa olla todella lähellä, etten aloita kaupantädeillekin lässyttämistä, aikuinen seura ei olisi yhtään pahitteeksi....)