Olet nyt sivulla, jossa kaikki kerrottu on täyttä totta, joka sisältää välillä asiatonta tekstiä ja joka saattaa joskus aiheuttaa likaisen naurun lukijassaan. Kirjoittajan mielenterveys on tällä hetkellä koetuksella, mutta ei kuitenkaan kokonaan menetetty. Kuitenkin, jos tekstien pohjalta aletaan harkita oikeustoimia, voin hankkiutua syyntakeettomaksi. Kuka tahansa tässä talossa käynyt uskoo sen mahdolliseksi. Antoisia lukuhetkiä.

maanantai 5. marraskuuta 2012

Vinkkinurkka

Koska me kaikki etsimme elämää helpottavia tekijöitä, on tämä pimeä maanantaiaamu oikein hyvä avata jakamalla muutama vinkki, joita ilman jotkut eivät välttämättä pärjäisi. Jokainen tietenkin testaa haluamansa vinkit omalla vastuulla.

*Laita ruokailuvälineet laatikkoon HAArukkaVEItsiLUsikka- järjestykseen. HAAVEILU- asetelma on helppo muistaa, kun yön pimeydessä etsii haarukkaa, jotta voi tuhota tonnikalapurkin (tai mikä sattuu ensimmäisenä käteen osumaan) yönälkäänsä.

*Jos olet huolissasi vedenjuonnistasi, tai sen riittävyydestä, syö illalla iso pussillinen suolapähkinöitä ihan itse (muut tosin ovat jo kauan sitten luopuneet toivosta osinkojen suhteen). Huomaat yöllä juovasi litratolkulla tunnin välein, eikä sekään tunnu riittävän.

*Ollessasi epävarma siitä, onko kaikki lapset tallella, muista että huuto tarttuu. Ensimmäisen lapsen aloittaessa pieni kitinä, älä ryntää pelastamaan vaan odota, että dominoefekti saa kaikki lapset haluamaan jotain. Kaikkien huutaessa lasket äänet (jotta tämä toimisi, sinun täytyy olla varma lasten lukumäärästä. Soitto väestörekisteriin auttaa siinä asiassa).

*Jokainen meistä inhoaa lämpimästä suihkusta poistumista. Sitä pitkittää, pitkittää, pitkittää, koska tietää kuinka kylmä tulee kun lämmin suihku loppuu. Lämmitä vast edes sauna ja laita pyyhe, kylpytakki ja mahdolliset välivaatteet lämpimän saunan lauteille. Suihkun loppuessa ryntää (varo ettet liukastu!) lämpimään saunaan ja kuivaa itsesi lämpimään pyyhkeeseen sekä pukeudu lämpimiin vaatteisiin/kylpytakkiin. (Myös saunoa voi sen lämmetessä, mutta itse en aina jaksa. Ne, joilla ei ole saunaa, hankkikaa ISO sähköllä lämpenevä lämpöpatteri ja viekää se aina tunti ennen suihkua suihkuhuoneeseen. Se lämmittää suihkutilan ja sen päälle voi ripustaa vaatteet lämpiämään. HUOM: omalla vastuulla!!!)

*Syödessäsi suklaavanukasta talonne vaalealla sohvalla lasten päiväuniaikaan kannattaa olla tarkkana. Jos kuitenkin tulee pieni tahra, korostuu lasten merkitys. Töistä palaavalle puolisolle voi aina sanoa, että se pikku taapero ehti pyyhkimään kasvonsa sohvaan. Eihän suloiselle lapselle voi olla vihainen, eikä paha tapasi tule ilmi (ei ole testattu vielä, mutta uskon toimivan).

Ehkäpä jonkun elämä helpottuu näillä pikku helpotuksilla. HAAVEILU on ollut itselläni käytössä aina. PIkkuLUsikat kuuluu sitten siihen viimeiseen/alarakoon.. Ja voin olla onnellinen siitä, että mieheni ainakin kaksi kertaa viikossa lämmittää saunan, muina päivinä ajoitan suihkuni kuivausrummun pyörimisen kanssa samaan päivään, sekin lämmittää.

Olen muutamalta kaverilta kuullut hämmästelyjä, miten ehdin/jaksan/pystyn tekemään niin paljon kuin sanon tekeväni. Aloin tuossa oikein miettiä suurimpia syitä. Ensimmäisenä voisin kiittää aamuyhdistelmääni, ensin muutama kuppi kahvia ja jälkkäriksi Berocca Boost. Jälkimmäistä olen kohta kuukauden käyttänyt, ja itse ainakin koen saavani siitä lisävirtaa (tai sitten se on korvien välini aiheuttamaa harhaa. Pääasia, että uskon sen toimivan.) En osaa enää olla ilman tuota ihmeainetta, kerran huomasin sen olevan loppu illalla puoli yhdeksän ja valtavalla kiireellä kävin hakemassa kuukauden paketin apteekista. Hyvää, hinta-laatu-suhde kohdallaan ja oikeasti piristävä.
Toinen kiitokseni kohde on suorittajaluonteeni. Se ei ansaitse vain kiitosta, vaan myös pari kertaa turpaansa. Tähän kuitenkin väkisin yhdistyy myös itsepäisyys.
Esimerkkinä selitän, kuinka silloin kun palasin töihin Uhmanaikaiselta äitiyslomalta, hoksasin, ettei häntä tarvitse viedä hoitoon, koska teen itse pelkkää yövuoroa. Mieheni ollessa aamussa, valvon töiden jälkeen kunnes mies tulee kotiin, miehen mennessä iltavuoroon nukuin siihen saakka kunnes hänen piti lähteä töihin. Moni sanoi, etten tule moista järjestelyä jaksamaan. "Et jaksa". Ihana lause, kun se nostattaa sisälläni keskisormen, jossa lukee "jaksan". Ja kyllä minä sitä jaksoin, jopa odotusaikanani siihen saakka, kun kuukautta ennen äitiyslomaa määrättiin sairaslomalle.
Niinpä kun sitten uutinen kaksosista alkoi levitä, kuulin hivenen epäilyjä jaksamiselle, pärjäämiselle jne. Itsekin toki varauduin pahimpaan, eihän kaksi vauvaa voi olla niin helppoa kuin yksi. Kuten blogistanikin käy ilmi, ei se alku ollut helppoa, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna valitin totaaliturhasta sikäli, että joillakin oikeasti on kaksoset, joilla on puolen vuoden koliikki. No, kuitenkin, kun jokainen tuntemattomasta lähtien päivitteli jaksamista, päätin että nyt loppuu muiden valitus. Valitan toki itse, mutta muut, jotka eivät tässä ole, voivat olla hiljaa. Niinpä olen sitten päivät touhunnut kaikkea lasten hoidon lomassa. Viime viikolla tyttäreni tuleva kummisetä soitti enkä heti vastannut. Takaisin soittaessa hän kysyi heti "taisi olla tilanne päällä?". Koska kyseessä oli yksi rakkaimmista ystävistäni sekä kuitenkin putkiaivoilla varustettu mies, en hyppinyt linjoja pitkin ettei se ole aina merkki siitä. Vastasin vain rauhallisesti että ei, kun värjäsin hiuksiani. Vastapallona kysymys, ovatko lapset hoidossa. "Ei, kun kaksoset tyytyväisinä sittereissä ja Uhma seuraa tapahtumia". Ystäväni oli hetken aikaa ihmeissään, mutta antoi sitten olla.

Koska aloitin arkielämän vinkeillä, haluan vielä jakaa yösyöttötaktiikan, joka on helpottanut oikeasti öitäni. Kerroin toki aiemminkin tästä, mutta nostan sen esille taas. Aiemmin kaksosten vaatiessa maitoa nousin kiireellä ja lämmitin jääkaapista puolen litran pönikästä pullollisen maitoa. Otin varmuudeksi viereen tyhjän pullon, jos toisellakin nälkä yllätti, niin saatoin siirtää täydestä pullosta myös toiseen ruokaa. Useimmiten Diiva ja Murina kuitenkin syövät vartin- tunnin erolla. Kyllästyin kiireessä säheltämiseen ja mikron kolinaan ja aloin ostamaan yösyöttöjä varten kahden desin purkkeja. Illalla otan huoneeseen pullot ja kolme purkkia korviketta. Nälän saapuessa tyhjennän purkin pulloon, syötän sen mitä toinen syö. Koska maitoa ei ole lämmitetty, se on laitokselta saamieni tietojen mukaan noin kaksi tuntia käyttökelpoista. Toisen lopettaessa ruokailun vilkaisen kelloa, nukun kunnes toinen syö ja voin toisen herätessä antaa tästä pullosta vielä  toisellekin. Yksi kahden desin purkki menee puoliksi yhdellä syötöllä. Maitoa ei mene hukkaan, eikä minun tarvitse juosta mikron ja jääkaapin ja makuuhuoneen väliä. Diivan ja Murinan syödessä samaan aikaan yleensä käy niin, että toinen on aloittanut ruokailun toisen ilmoittaessa nälästä. Tällöin avaan toisenkin purkin ja kaadan siitä puolet pulloon. Vien ruuan loput jääkaappiin, toisen tuttipulloon jättämän sata milliä, siitä saa heille aamulla maidon, toisen puolillaan olevan purkin, jonka voi myös aamulla lämmittää. Olen kiitollinen tästä oivalluksesta ja voin lämpimästi suositella sitä helpottamaan yösyöttöjä.

Leppoisaa viikon alkua ja rauhallista maanantaiaamua. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus...niin mihin? Vaihtoehtoja on monia. Itse ajattelin tänään siivota, yllätys. Sekoamisen vuoro on ehkä sitten siinä torstaina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti